REALLY?

Vielä kuutisen vuotta sitten internetiä hallitsi yksi selain: Internet Explorer 6. Sillä oli jopa 95%:n markkinaosuus johtuen pitkälti siitä, että IE6 tuli valmiiksi asennettuna Windows XP:n mukana. Nykypäivänä on tarjolla monia moderneja selaimia, kuten Firefox, Safari, Opera, Chrome, ja Internet Explorer 8.

Miksi 15-25 prosenttia ihmisistä käyttää edelleen selainta, joka on kehitetty digitaalisella kivikaudella (eli vuonna 2001)? Suunnittelijoilta ja ohjelmoijilta kuluu ylimääräistä aikaa ja vaivaa kotisivujen toiminnan varmistamiseen vanhentuneella selaimella. Tekniikan kehittyessä ollaan pian katkeamispisteessä: tuki vanhalle selaimelle on pakko lopettaa, jotta internet pääsee kehittymään. Lue lisää

Tuskin vaanii, jos kauppasi on verkossa. Lähes kaikki isot, mikseivät vähän pienemmätkin, kaupat käyttävät säännöllisesti niin kutsuttuja mystery shoppaajia tai haamuostajia liiketiloissaan. Tällaisen testiostajan tehtävänä on arvioida myyjän toimenpiteet kauppiaan asettaman kriteeristön mukaan. Myyjä harvemmin tietää koska testiostaja on käynyt tekemässä ostoksen. Jälkikäteen myyjä saa joko kirjallisen tai suullisen palautteen toiminnastaan, ja kauppias saa arvokasta tietoa liiketoimintansa tasosta.

Harva kuitenkaan toteuttaa järjestelmällistä testiajoa verkkosivustollaan tai verkkokaupassaan. Ulkopuolinen testaaja on ehdoton, jotta sivuston toimivuudesta saadaan realistista tietoa.
Lue lisää

Tässä kirjoituksessa pyritään valottamaan sitä, miten moninainen maailma netti tänä päivänä on, ja mitä sivuston omistajan kannattaa pitää mielessään. Moni ei ehkä tule ajatelleeksi miten nettisivut ylipäänsä rakentuvat tai miten monilla erilaisilla selainohjelmilla niitä selataan. Kotisivut eivät tänä päivänä ole enää yksittäisiä html-dokumentteja palvelimen nurkalla, vaan niiden tuottamiseen käytetään yhä useammin julkaisujärjestelmiä. Niillä tehdyt muutokset tallentuvat tietokantaan, josta ne haetaan kun sivuja katsellaan. Ulkoasua ohjataan tyylisivuilla, jotka kertovat selaimelle missä kohdassa ja minkä näköisenä sivujen sisältö kuuluu näyttää. Sivu siis rakennetaan “lennossa” monesta eri palasesta, se ei ole konkreettisesti olemassa missään yhtenä tiedostona.

Lue lisää

Tiedettähän se, jos käytettävyyssuunnittelijalta kysytään. Taidettapa, vastattaisiin mainostoimistossa graafisten suunnittelijoiden suunnasta yhteen ääneen. Totuushan on tietenkin, että molempia. Kysymyksen tulisikin kuulua: missä suhteessa?

Graafisen käyttöliittymäsuunnittelun lähtökohdat määritellään aina tapauskohtaisesti. Haitari ulottuu suurpiirteisesti kampanjasivustoista erilaisiin julkishallinnon verkkosivustoihin, joita kuitenkin yhdistävät tuloksellinen ja toiminnallinen tavoite. Näiden pohjalta luodaan konsepti ja määritellään sivuston vaatimukset, jotka toimivat pohjana käyttöliittymän graafiselle suunnittelulle. Vaatimukset digitaalisen ja perinteisen markkinointiviestinnän välillä ovatkin hyvin erilaiset, mikä asettaa verkkosivuston graafiselle suunnittelulle omat rajoitteensa ja haasteensa. Täytyykin vain ihmetellä, miksei tätä ole havaittu useissa perinteisissä mainostoimistoissa?

Lue lisää